Tuulivoimaa bensa-asemalle

Kuva: ST1

Energiayhtiö ST1 on avannut Vallilaan jakeluaseman, jossa tuotetaan osa energiasta aurinko- ja tuulivoimalla. Nuo tuuliyksiköt ovat samanlaisia kuin koululle tuleva. Toivotaan asemalle onnea ja menestystä. Lehdistötiedote asiasta löytyy täältä.

Kommentti lintuvaaroista

Blogi on saanut ensimmäisen kommentin. Kiitokset Juhanille keskustelun avaamisesta, toivottavasti saamme blogin kautta herätettyä ihmisiä ottamaan kantaa puolesta ja vastaan.

Kommentoija oli huolissaan tuulivoimaloiden aiheuttamista riskeistä linnustolle. BirdLife Suomi on ottanut kantaa tuulivoimaan ja kannattaa tuulivoiman ohella muidenkin uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Kannanotossaan he toivovat tutkimuksen lisäämistä ja sijoituspäätöksissä linnuston huomioimista. Tuulivoimalaan törmäämisen aiheuttamaa lisäriskiä muihin ihmisen rakennelmiin verrattuna pidetään kuitenkin pienenä:

Yhteenveto
Ihmisten rakennelmat ovat tunnetusti suureksi vaaraksi linnuille. Valoisaan aikaan rakennusten ikkunoihin törmäämisen kautta kuolee Suomessakin jopa 500 000 lintuyksilöä vuodessa. Pimeässä ylivoimaisesti suurin vaara linnuille on kirkas valo (majakat, valaistut rakennukset yms.), mikä voi aiheuttaa joinakin muuttoöinä massakuolemia yhdessä yksittäisessä pisteessä.

Ikkunoihin ja kirkkaisiin valoihin nähden tuulivoima vaikuttaa törmäysten suhteen kohtuullisen vaarattomalta lisäykseltä. Selviä viitteitä haitoista on kuitenkin riittävästi, jotta linnut on asianmukaisesti huomioitava tuulivoimaloiden suunnittelussa.

Tuulivoimaloiden sijaintia valitessa pitää huomioida monia tekijöitä: onko alue lähellä suuria pesimäyhdyskuntia, tärkeitä ruokailu- tai levähdyspaikkoja, sijaitseeko voimala mahdollisesti lintujen muuttoreitillä ja onko lintujen esiintymisessä alueella vuodenaikaisvaihtelua. Entä pesiikö lähistöllä meri- tai maakotkia.

Lainaus kursiivilla. Lähde BirdLife Suomi

Eagle ja ST1 uutisissa

Tekniikka & Talous uutisoi pientuulivoimasta ja myllyjen myynnin aloittamisesta. Artikkelissa tuodaan esille myös tuo nettaamisen problematiikka, eli voiko ylituotannon myydä ulos vai ei?

Saksan tuulivoimatuotanto

Etsiskelin tuulivoima-aiheisia taustakuvia ja satuin osumaan Saksan tuulivoimasivustoille. Upeasti toteutetut ja kaksikieliset (englanti-saksa). Tuotantoa voi seurata päivän tarkkuudella koko maan alueelta tai yksittäisestä voimalasta. Myös koko vuoden tilastot, huoltotilastot, rakentamistilastot jne löytyvät helposti. Saksassahan energiapörssissä myytävän sähkön hintaan vaikuttaa selvästi tuuliolosuhteiden kehitys. Tuulisina päivinä energian hinta laskee, tyyninä nousee.

Myös usa näyttää olevan tuulivoiman suhteen voimakkaasti kehittyvä maa. Siellä kahden osavaltion alueella (sisämaassa) voitaisiin tuottaa koko mantereen sähkön tarve. Maanviljelijöiden peltojen keskeltä kerätään tuottoa niin viljasta kuin tuulestakin sulassa sovussa.

Euroopassa Tanskan uudisrakentaminen on hiipumassa, maailmalla Usan lisäksi Kiina kasvattaa tuulivoimaa voimakkaasti. Usa tuottaa tänä vuonna prosentin energiastaan tuulivoimalla, tuo prosentti on kuitenkin suuruudeltaan puolet Suomen vuotuisesta energian tuotannosta. Artikkeli löytyy Tekniikka&Taloudesta

Hiljaiseloa ja taustatyötä

Syyslomaviikko hiljensi koulun ja projektissa on menossa hiljaiselovaihe. WWF:n pandapalkintohakemukseen pyydettiin lisätietoja, joten emme ole karsiutuneet ainakaan ihan ensimmäisellä kierroksella. Aikaisempina vuosina palkinto on julkaistu joulukuun alkupuolella. Mikäli tunnustus osuu kohdallemme, suuntaamme toimintaamme vielä enemmän ulospäin. Teemme joka tapauksessa ohjeistuksen, jonka perusteella tavallinen koulu voi hankkia tuulivoimalan itselleen. Opetusmateriaalin laadinta aloitetaan lukiolle soveltuvasta materiaalista, mutta perusopetus ja ammatillinen tarvitsevat myös materiaalia. Tavoitteenamme on madaltaa kynnyksiä tuulivoimalle koulujen kautta. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön apurahapäätös on odotettavissa marraskuun alussa.

Tuulienergiasta ja tuulivoimaloiden (isojen) sijoittelusta löytyy tietoa myös Ilmatieteen laitoksen sivuilta, josta tuo kuvakin on peräisin. Tuulen nopeus on tietenkin ratkaisevaa tehon kannalta, mutta pienillä nopeuksilla toimivien "takapihayksiköiden" sijoittaminen ja alkuinvestoinnit ovat helpommin ratkaistavissa. Tuulella on tuotettu energiaa hajautetusti jo tuhansia vuosia, asia on vain unohdettu kun sähköä on saatu töpselistä.

Säätiedot välittyvät maailmanlaajuiseen verkostoon

Rekisteröimme sääaseman Weather Underground-verkostoon ja se lähettää nyt 15 sekunnin välein dataa yhteisöön, jossa on tuhansia harrasteasemia ympäri maailmaa. Tietomme siellä näkyvät nyt tuota linkkiä klikkaamalla.

Vuosituotto-arvailuja

Sisämaahan sijoitetun tuulivoimalan tyypillinen vuosituottoarvio on 100-300 kWh/m2, missä tuo neliömetrimäärä on roottorin pyyhkäisyala. Tuon kaavailemamme yksikön tuotto olisi tämän arvion perusteella noin 2300 - 7100 kWh vuodessa. Raaka laskelma  Lahti Energian hinnoilla  tuottaisi sähkölaskuun 200- 500 € säästön vuosittain, eli taloudellisuus ei ole ensisijainen hankkimisen perustelu. Opetukselliset asiat ja hiilidioksidin määrän vähentäminen puolustavat hankintaa enemmän.

Osa sähkön hinnasta on lisäksi siirtomaksua (maksetaan jakeluverkon ylläpidosta) ja arvonlisäveroa. Näiden osalta tilanne onkin sitten mutkikkaampi. Joutuuko itse tuotetusta sähköstä maksamaan veroa? Entä siirtoverkkomaksua, kun ei siltä osin käytä siirtoverkkoa?

Ei investointitukea, mutta onko kaksi parempi kuin yksi?

Työ ja elinkeinoministeriön investointituki tuulivoiman rakentamiselle on tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Jari Ihosen mukaan linjattu suurtuulivoimaloihin. Hän oli tutustunut hankkeeme taustaan ja ehdotti 5kW voimalan sijasta kahta 2kW voimalaa, jotka olisivat vaikkapa eri korkeuksilla. Näin päästäisiin vertailemaan korkeuden merkitystä. Ihan hyvä idea, katsotaan mihin saamme rahoitusta ja mitkä kustannukset olisivat.

Kun katsoo ilmakuvaa alueesta, niin voisi olettaa tuon länsisiiven läheisyydestä löytyvän edullisimmat paikat sijoitukselle. Tyypillisimpiä tuulensuuntia ovat eteläiset ja maasto etelään on kaikkein avointa juuri länsipään kohdalla. Lisäksi sähköpääskeskus on tuossa piharakennuksessa, joten siirtohäviöt saataisiin pienemmiksi.

Esittely opettajakunnalle

Eilisessä kokouksessa asia esiteltiin virallisesti koko opettajakunnalle. Hanketta pidettiin idealtaan hyvänä ja piristävän erilaisena. Nyt teemme taustatyötä ja keräämme tuulidataa talteen, kunnes saamme tiedon tuosta mahdollisesta rahjoituksesta. Laitoin hakemuksen myös koulun ympäristötyön palkitsemisesta WWF:n Pandapalkinnolla. Jos kumpikaan haku ei tärppää, pitää miettiä rahoitusvaihtoehtoja uudelleen, jos molemmat tärppäävät pystytämme varmaankin pari voimalaa...

Tuulitietoja keräävän ohjelmiston asetukset olivat hiukan liian tarkat. Ohjelma tallensi kaikki sääaseman tiedot minuutin välein. Pidensimme tallennusväliä tuntiin, jolloin tiedostoon mahtuu parin vuoden data. Sitten voimme siirtää tiedoston talteen ja kerätä jälleen uutta tietoa.

Tuulta jo pari päivää

Kun tuon suunnitellun pientuulivoimalan käynnistyminen vaatii tuulta 2 m/s, niin nyt tuottoa olisi jo tullut parina päivänä. Tosin eilen merialueilla puhalsi myrskyn verran 23 m/s ja täällä sisämaassa päästiin vain 10 m/s. Enemmän tuuli on aiheuttanut ongelmia kuin energiaa. Tuohon 5kW nimellistehoon päästään noilla tuulennopeuksilla, muuten tuotto on vähäisempää.

Voimala kannattaa sijoittaa mahdollisimman korkealle. Harmi että peruskorjauksen yhteydessä piharakennuksesta purettiin savupiippu tarpeettomana. Aikaisemmin lukio lämpesi öljyllä ja nykyisin kaukolämmöllä, joten käyttämätön piippu purettiin. Voi toki olla, että muurattu piippu ei olisi kestänyt 350 kg voimalaa ja tuulirasitusta, mutta asian olisi voinut tutkia. Nyt joudumme miettimään kattorakenteiden vahvuutta ja sopivuutta. Sijoituspaikka ei saisi sijaita kovin kaukana sähkökeskuksesta, koska tällöin siirtohäviöt rasittavat hyötysuhdetta.

Sadetta on tullut riittämiin eli melkein 10 mm joka päivä tuon edellisen blogimerkinnän jälkeen. Mittari toimii hyvin, kiitos sade riittäisi tältä erää.

Sada sada aina vain...

Sadeanturin vika löytyi kolmannella katolle kiipeämisellä. Kun tuo toimintakuntoon laitto oli kolmen opiskelijan urakkana, niin sadeanturin asentaja oli innoissaan laittanut toisen pariston väärin päin! Homma huomattiin vasta, kun anturi purettiin uudelleen ja paristot poistettiin. Kuva pariston asennosta oli totuttuun tapaan paristojen alla. Vaihdoimme uudet paristot ja saimme signaalin vastaanottimelle saakka. Nyt vain odotellaan sadetta ja keinun heilahdusta.

Anturin mittaustarkkuus on 1 mm/h, kun sadetta on alle 15mm/h. Virheet tuossa mittauksessa voivat aiheutua sateen loppumisesta ennen kupin täyttymistä. Seuraavan sateen alkaessa jo pari ensimmäistä pisaraa heilauttaa keinun ja antaa ylisuuren sademäärän. Pidemmällä aikavälillä tämä tietenkin tasoittuu.

Sataako vai ei?

Sääaseman sadeanturi ei välitä dataa, joten kotisivun säätietojen mukaan ulkona ei sada? Tuo anturi koostuu kahdesta täyttyvästä kupista, jotka sitten keikahtavat tyhjiksi, kun vettä on kertynyt tarpeeksi. Laite mittaa aikaa keikahdusten välillä ja laskee tästä sateen määrän. Mittaria ei tarvitse käydä tyhjentämässä.

Selvittelemme ongelman syytä, joka voi olla a) anturi on liian kaukana vastaanottimesta tai välillä on radiosignaalia haittaavia esteitä b) anturi lähettää signaalin vain kupin keikahtamisen aikaan c) paristot on asennettu väärin tai ne ovat tyhjät (vaatii kiipeämisen katolle) tai laitteen resetointi ei onnistunut d) ei ole satanut tarpeeksi e) jokin muu syy

Ongelmaa voi tietenkin selvittää vain sadepäivinä, joka asettaa korjaamiselle reunaehtoja...


Laitteistoon kytketty tietokone päätti siirtyä lepotilaan viime yönä ja lakkasi päivittämästä tietoja nettiin. Nyt yhteys taas toimii.

Sääasema toimii, ensiuutinen projektista

Saimme sääaseman välittämään tiedot nettiin. Nyt säätilaa ja tilastoja voi seurata suoraan koulun kotisivuilta. Aika näppärä ohjelmisto, joka luo ja päivittää kotisivuja n. 5 minuutin välein. Tilastoidut säätiedot näkyvät myös ihan riittävästi. Sadeanturin resetointi oli jäänyt tekemättä, eli kiinteistönhoitajan on kiivettävä katolle vielä kerran ennen kuin sademittaus saadaan toimimaan.

Hankkeen yhteistyökumppanin uutisen yhteydessä (lehtiversiossa) mainitaan hankkeemme ensimmäistä kertaa. Hankkeen uutisoinnin olemme päättäneet siirtää eteenpäin CERN-projektimme  takia. Opiskelijoittemme matkakokemuksia Genevessä sijaitsevan hiukkaskiihdyttimen luota voi lukea tällä viikolla ESS:n sivuilta