Tuulivoimaa bensa-asemalle

Kuva: ST1

Energiayhtiö ST1 on avannut Vallilaan jakeluaseman, jossa tuotetaan osa energiasta aurinko- ja tuulivoimalla. Nuo tuuliyksiköt ovat samanlaisia kuin koululle tuleva. Toivotaan asemalle onnea ja menestystä. Lehdistötiedote asiasta löytyy täältä.

Kommentti lintuvaaroista

Blogi on saanut ensimmäisen kommentin. Kiitokset Juhanille keskustelun avaamisesta, toivottavasti saamme blogin kautta herätettyä ihmisiä ottamaan kantaa puolesta ja vastaan.

Kommentoija oli huolissaan tuulivoimaloiden aiheuttamista riskeistä linnustolle. BirdLife Suomi on ottanut kantaa tuulivoimaan ja kannattaa tuulivoiman ohella muidenkin uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Kannanotossaan he toivovat tutkimuksen lisäämistä ja sijoituspäätöksissä linnuston huomioimista. Tuulivoimalaan törmäämisen aiheuttamaa lisäriskiä muihin ihmisen rakennelmiin verrattuna pidetään kuitenkin pienenä:

Yhteenveto
Ihmisten rakennelmat ovat tunnetusti suureksi vaaraksi linnuille. Valoisaan aikaan rakennusten ikkunoihin törmäämisen kautta kuolee Suomessakin jopa 500 000 lintuyksilöä vuodessa. Pimeässä ylivoimaisesti suurin vaara linnuille on kirkas valo (majakat, valaistut rakennukset yms.), mikä voi aiheuttaa joinakin muuttoöinä massakuolemia yhdessä yksittäisessä pisteessä.

Ikkunoihin ja kirkkaisiin valoihin nähden tuulivoima vaikuttaa törmäysten suhteen kohtuullisen vaarattomalta lisäykseltä. Selviä viitteitä haitoista on kuitenkin riittävästi, jotta linnut on asianmukaisesti huomioitava tuulivoimaloiden suunnittelussa.

Tuulivoimaloiden sijaintia valitessa pitää huomioida monia tekijöitä: onko alue lähellä suuria pesimäyhdyskuntia, tärkeitä ruokailu- tai levähdyspaikkoja, sijaitseeko voimala mahdollisesti lintujen muuttoreitillä ja onko lintujen esiintymisessä alueella vuodenaikaisvaihtelua. Entä pesiikö lähistöllä meri- tai maakotkia.

Lainaus kursiivilla. Lähde BirdLife Suomi

Eagle ja ST1 uutisissa

Tekniikka & Talous uutisoi pientuulivoimasta ja myllyjen myynnin aloittamisesta. Artikkelissa tuodaan esille myös tuo nettaamisen problematiikka, eli voiko ylituotannon myydä ulos vai ei?

Saksan tuulivoimatuotanto

Etsiskelin tuulivoima-aiheisia taustakuvia ja satuin osumaan Saksan tuulivoimasivustoille. Upeasti toteutetut ja kaksikieliset (englanti-saksa). Tuotantoa voi seurata päivän tarkkuudella koko maan alueelta tai yksittäisestä voimalasta. Myös koko vuoden tilastot, huoltotilastot, rakentamistilastot jne löytyvät helposti. Saksassahan energiapörssissä myytävän sähkön hintaan vaikuttaa selvästi tuuliolosuhteiden kehitys. Tuulisina päivinä energian hinta laskee, tyyninä nousee.

Myös usa näyttää olevan tuulivoiman suhteen voimakkaasti kehittyvä maa. Siellä kahden osavaltion alueella (sisämaassa) voitaisiin tuottaa koko mantereen sähkön tarve. Maanviljelijöiden peltojen keskeltä kerätään tuottoa niin viljasta kuin tuulestakin sulassa sovussa.

Euroopassa Tanskan uudisrakentaminen on hiipumassa, maailmalla Usan lisäksi Kiina kasvattaa tuulivoimaa voimakkaasti. Usa tuottaa tänä vuonna prosentin energiastaan tuulivoimalla, tuo prosentti on kuitenkin suuruudeltaan puolet Suomen vuotuisesta energian tuotannosta. Artikkeli löytyy Tekniikka&Taloudesta

Hiljaiseloa ja taustatyötä

Syyslomaviikko hiljensi koulun ja projektissa on menossa hiljaiselovaihe. WWF:n pandapalkintohakemukseen pyydettiin lisätietoja, joten emme ole karsiutuneet ainakaan ihan ensimmäisellä kierroksella. Aikaisempina vuosina palkinto on julkaistu joulukuun alkupuolella. Mikäli tunnustus osuu kohdallemme, suuntaamme toimintaamme vielä enemmän ulospäin. Teemme joka tapauksessa ohjeistuksen, jonka perusteella tavallinen koulu voi hankkia tuulivoimalan itselleen. Opetusmateriaalin laadinta aloitetaan lukiolle soveltuvasta materiaalista, mutta perusopetus ja ammatillinen tarvitsevat myös materiaalia. Tavoitteenamme on madaltaa kynnyksiä tuulivoimalle koulujen kautta. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön apurahapäätös on odotettavissa marraskuun alussa.

Tuulienergiasta ja tuulivoimaloiden (isojen) sijoittelusta löytyy tietoa myös Ilmatieteen laitoksen sivuilta, josta tuo kuvakin on peräisin. Tuulen nopeus on tietenkin ratkaisevaa tehon kannalta, mutta pienillä nopeuksilla toimivien "takapihayksiköiden" sijoittaminen ja alkuinvestoinnit ovat helpommin ratkaistavissa. Tuulella on tuotettu energiaa hajautetusti jo tuhansia vuosia, asia on vain unohdettu kun sähköä on saatu töpselistä.

Säätiedot välittyvät maailmanlaajuiseen verkostoon

Rekisteröimme sääaseman Weather Underground-verkostoon ja se lähettää nyt 15 sekunnin välein dataa yhteisöön, jossa on tuhansia harrasteasemia ympäri maailmaa. Tietomme siellä näkyvät nyt tuota linkkiä klikkaamalla.

Vuosituotto-arvailuja

Sisämaahan sijoitetun tuulivoimalan tyypillinen vuosituottoarvio on 100-300 kWh/m2, missä tuo neliömetrimäärä on roottorin pyyhkäisyala. Tuon kaavailemamme yksikön tuotto olisi tämän arvion perusteella noin 2300 - 7100 kWh vuodessa. Raaka laskelma  Lahti Energian hinnoilla  tuottaisi sähkölaskuun 200- 500 € säästön vuosittain, eli taloudellisuus ei ole ensisijainen hankkimisen perustelu. Opetukselliset asiat ja hiilidioksidin määrän vähentäminen puolustavat hankintaa enemmän.

Osa sähkön hinnasta on lisäksi siirtomaksua (maksetaan jakeluverkon ylläpidosta) ja arvonlisäveroa. Näiden osalta tilanne onkin sitten mutkikkaampi. Joutuuko itse tuotetusta sähköstä maksamaan veroa? Entä siirtoverkkomaksua, kun ei siltä osin käytä siirtoverkkoa?